"Olin löytänyt aarteen omaan elämään ja se piti kätkeä" : Sijoitettujen kokemuksia sijaishuoltopaikan uskonnollisuudesta

Sijoitetut lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa, sillä he ovat tavallisesti kokeneet kaltoinkohtelua ennen sijoitusta. Lasten uskonnolliset oikeudet ovat ajankohtainen aihe. Viime vuosina on puhuttu esimerkiksi mahdollisuudesta uskonnollisten yhteisöjen entistä tarkempaan valvontaan, lasten kokemasta väkivallasta uskonnollisissa yhteisöissä ja lapsen oikeudesta uskonnonvapauteen. Tässä sosiaalityön pro gradu -tutkielmassa tehtävänäni on ollut selvittää, millaisia kokemuksia sijoitetuilla on ollut sijaishuoltopaikan uskonnollisuudesta. Lisäksi olen ollut kiinnostunut siitä, miten uskonnolliset aiheet on tunnistettu sosiaalityössä ja mitä seurauksia sijaishuoltopaikan uskonnollisuudella on ollut vastaajien myöhempään elämään. Työni taustalla on pohdintaa lasten uskonnonvapaudesta ja sijaishuollosta sekä sosiaalitieteellisen lapsuudentutkimuksen paradigma ja siihen liittyvä toimijuuden käsite. Olen sosiaalitieteellisen lapsuudentutkimuksen paradigman mukaisesti kiinnostunut lasten kokemuksista. Tutkielmani pohdinta-osiossa mietin, miten saamani tutkimustulokset sopivat toimijuuden käsitteeseen. Työni aineistona on ollut viiden täysi-ikäisen, lapsena ja nuorena sijaishuollossa olleen ihmisen haastattelut. Työni tiedonintressinä on ollut fenomenologinen hermeneutiikka, koska tutkin ihmisten kokemuksia. Aineiston, litteroidut haastattelut olen analysoinut laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työni keskeisenä tuloksena on se, että kokemukset sijaishuoltopaikan uskonnollisuudesta ovat vaihtelevia. Haastateltavat toivat esiin enemmän kielteisiä kuin myönteisiä kokemuksia. Kielteisiin kokemuksiin liittyi eri vakaumusten välisiä ristiriitoja ja hengellistä väkivaltaa. Myönteisiin kokemuksiin taas liittyi toisen vakaumuksen ja tahdon kunnioittamista. Uskonnollisista aiheista ei ollut helppo puhua sosiaalityöntekijöiden kanssa. Asiakkaat eivät ottaneet uskontoa puheeksi, eivätkä sosiaalityöntekijät aina osanneet huomiota asiakkaiden etnisiä ja kulttuurisia erityispiirteitä. Sijaishuoltopaikan uskonnollisuuden vaikutukset myöhempään elämään ovat moninaisia. Osa kertoi vaurioituneensa psyykkisesti sijaishuoltopaikan uskonnollisuudesta, kun taas osa koki sijaishuoltopaikan uskonnollisuuden olevan elämässä edelleen tärkeä turva. Tutkimustulokset voivat auttaa sosiaalityöntekijöitä ymmärtämään entistä paremmin asiakkaan kokemuksia ja näin huomioimaan uskonnollisuuden vaikutusta asiakkaan elämään.Children who are in substitute care are in a very vulnerable position as they have usually experienced abuse before the placement. Children's religious rights are a topical issue. In recent years there has been discussion, for example, of the possibility of closer monitoring of religious communities, of the violence experienced by children in religious communities and of the right of the child to religious freedom. In this Master's thesis in social work, my task has been to find out what experiences the looked after children have had with the religiousness of the custody place. In addition, I have been interested in how religious themes have been identified in social work and what the consequences of religiousness of custody place has been in later life. The background of my work is reflection on children's religious freedom and substitute care and the concepts of new childhood research and agency. I am interested in the children’s experience, and my thesis discussion section, I reflect how the results agree to the concept of agency. The material of my work has been interviews with five adults who have been in substitute care as a child. The knowledge interest of my thesis is phenomenological hermeneutics because I’m interested in experiences. I have analyzed interview transcripts by qualitative inductive content analysis. The main result of my work is that the experiences of the religiousness of the custody place are varied. The interviewees expressed more negative experiences than positive ones. Negative experiences had been accompanied by contradictions between beliefs and spiritual violence. On the other hand, positive experiences were accompanied by respect for another's conviction and will. Religious topics were not easy to discuss with social workers. Clients did not talk about religion and social workers were not always aware of the ethnic and cultural backround of the clients. The impact of the religiousness of custody place on later life is manifold. Some said they were mentally damaged by the religiousness while others felt that the religiousness in the custody place was still an important safeguard in their life. The research results can help social workers to better understand the client's experience and thus to take into account the impact of religion on the client's life